KUKA ON KOTISIVUJEN TAKANA ?
Olen Leppämäen Kati ja syntynyt 60-luvun
puolivälissä. Hevosista innostuin tyypillisesti murrosiässä. Ratsastin
n. viitisen vuotta ennen kuin harrastukseni loppui.
Loukkaannuin auto-onnettomuudessa lukion toisella luokalla v. 1983
saaden vaikean selkäydinvamman, jonka vuoksi olen liikkunut viimeiset 25
vuotta pyörätuolilla. Vammastani huolimatta (en pysty ratsastamaan)
kohtalo johdatteli niin, että ajauduin takaisin hevosten pariin v. 1991
pikkusiskoni Niinan (meillä on 18 vuoden ikäero) aloittaessa
ratsastuksen. Hevosharrastus olisikin jäänyt siskoni tuntien katseluun,
jollen olisi tavannut ihanaa ja hankalaa suomenhevosruunaa Vilpoa. Vilpo
täyttikin seuraavat viisi vuotta elämästäni siihen asti, kunnes se
surukseni menehtyi ähkyyn tammikuussa v. 1998.
Hevosten käsittelyssä olen kiinnostunut pehmeästä hevosten käsittelystä;
sekä hoidettaessa että ratsastettaessa. Vaikka puuhasteluni hevosten
kanssa on vammani vuoksi rajallista, eli lähinnä sivusta katselua, löytyy silti asioita, joista voin kiinnostua ja hankkia tietoa.
Minä ja nf-poni Peanut vuodelta 1981
Seppälän leirillä
Suomenhevoset ovat hevosroduista lähinnä sydäntäni. Vilpon lisäksi toinen tärkeä suomenhevonen minulle
on ollut sh-ori Eri-Haro, jota hoidin ennen
loukkaantumistani monta vuotta. Haro oli vanha
työhevonen; kantakirjaori, jota serkkuni Päivin kanssa yritimme viihdyttää sen eläkepäivinä. Haron isä oli
itse kuuluisa Eri-Aaroni.
Toimin melkein seitsemän kautta Mäntän Ratsastajat
ry:n puheenjohtajana ja tämä tehtävä vei kokonaan mukanaan. Nyt talli- puuhastelu keskittyy Kolhoon
Katariina Ahlstedtin tallille. Welsh cob-ruunamme Petteri oli hoidossa hänen
tallillaan ja nyt Petterin seuraaja Kotimäen Renaissance eli Kaapo asustaa samalla tallilla
sekä myös sh-tammamme Kilpelän Kukka.
Talli on hevosille oikea paratiisi; hyvä hoito,
paljon ulkoilua ja kesäisin isot laitumet.
Omistan nämä kotisivuni edesmenneelle rakkaalle suomenhevoselleni
Vilpolle
katri.leppamaki@phpoint.fi
|