SOHVI
 

Perheeseemme kuuluu myös 11-vuotias, musta kissa nimeltä Sohvi. Sohvin tulo perheeseemme ei ollut harkittua, vaan kohtalo puuttui peliin; kuten Vilponkin tapauksesssa. Edellinen kissamme oli jouduttu lopettamaan pari vuotta aikaisemmin ja talo olikin tuntunut tyhjältä. Eräänä iltapäivänä sain soiton Seppälän tallilta, että sinne oli tuotu eksynyt kissanpentu. Koska tallin pihapiirissä oli viisi kissaa, toimme siskoni Niinan kanssa kissanpennun kotiimme viikonlopuksi hoitoon. Viikonlopusta on nyt kulunut pian 11 vuotta...

Aluksi Sohvi oli varautunut kissaneiti. Vieläkin se pelkää lapsia ja ei hyväksy ihmistä, joka yrittää väkipakolla pitää sitä sylissään. Äitimme se otti alusta pitäen "omaksi ihmisekseen" ja on nukkunut yöt hänen kainalossaan ensimmäisestä illasta lähtien. Nykyisin Sohvi osoittaa hyväksyntäänsä jo muillekin ja iltaisin se on varsinainen sylikissa. Kesällä kissa kulkee päivät pitkät ulkona, mutta tulee onneksi yöksi sisällä nukkumaan. Talvella se viihtyy enimmäkseen sisällä. Sohvin lempileluja ovat muuten pienet superpallot, joita se yön hiljaisina hetkinä pompottelee pitkin lattioita.

Sohvi on viisas ja se ymmärtää yllättävän paljon ihmisten asioita. Se ei mielellään mene talvella yksin ulos ja se ymmärtääkin selvästi, milloin joku on lähdössä sen kanssa ulos. Ei tarvitse kuin sanoa: "Mennäänkö Sohvi ulos", ja kissa istuu kuin koira ulko-oven edessä. Kun Sohvi näkee, että olemme lähdössä kotoa ja sille kertotaan, että sitä ei oteta mukaan, niin kissa tyytyy kohtaloonsa ja se jää katselemaan keittiön ikkunasta ulos lähtijöiden perään. Mielenkiintoista on myös seurata kissan käytöstä kysyttäessä, onko ulkona näkynyt kissoja. Kysymys aiheuttaa nopean tarkastuksen ulos olohuoneen ikkunasta; jospa siellä tosiaan joku kissa on luvattomasti liikkeellä. Saman reaktion saat aikaan kertomalla sille, että nyt täällä menee koira...

Nyt Sohvin arkirutiineja häiritsee pahemman kerran siskoni Niinan koirat Topi, Oola ja Sanni, jotka ovat usein meillä hoidossa. Sohvi on hyvin loukkaantunut, kun hänen omassa kodissaaan on melkein päivittäin häiritseviä "tuholaisia". Turha odottaakaan tästä parista mitään herttaista "yli roturajojen käyvää kissa-koiraystävyyttä".